Tee sade
Tee sateesta seinät
Tee tuoksuista toukokuu, ja repeytyväin yrttein raikkaus kuin painomuste tuoreessa setelissä tai egyptiläisessä eye-linerissä
silmä aina taivaalla
korkeella
Kuule muinaisen tammen havinaa
kun ruukku ylitsevuotava sateessa Vana viemärin suulla tai mudassa
Ja rahapuu keittiön ikkunalla
ikkunalauta, musta, minä alla
painomusteen paino ja
varjot kaatuneet sisään sen verran voimalla
katso kuinka venyn auringossa
Nämä ovat kokoelma lehtiä: pyöreät pehmeät uudet lehdistöt nupulla ja jukkapalmu ja se toinen, se nuija joka työntää sotkuisia pitkiä unisia lehtiä saniainen, pörröllään sammaleen tuoksuisena ja piikikäs kaktus ja toi joku jonka nimeä en tiedä ja kaikki kaipaavana ulos ikkunasta
Miten astua ulos runosta? Astuja?
voit yrittää palmikoida mutta käsien välistä kaikki on tippuva hetket, ei mitään mihin tarttua lopulta, palasia, mustia, valkoisia, sumeita, samanlaisia, murentuneita, murusia, harmaita, ruskeita, hapertuvat, murentuvat kaikki nämä lehdet
mosaiikissa, mokkasiineissa, sametissa, sateessa. Vain kahvitahroja kokolattiamatossa. Älä niistä suutu.
don´t look up? sanoisin
silmät viilloilta tosi tosi suojassa
kohtuullistaja
luoja
Rivit on kirjoitettava loppuun
runoilija
Tee sade
Tee sateesta seinät
totuus 