Iloa ryöppyävä The Mysterious Life of Ada Aik ja tyhjä nukkekoti

Tämä levy on ihan poikkeuksellinen ja ihmeellinen, kuuntele se vaan mieluummin

Ada Aik: The Mysterious Life of Ada Aik. PME Records. 2022.

Nukketeatterin arvellaan syntyneen alun perin noin kolme tuhatta vuotta ennen ajanlaskun alkua. Moderni nukketeatteri syntyi Antiikin Kreikassa, jossa nuket olivat pääasiassa savesta tehtyjä (myös norsunluuta käytettiin jonkin verran). Nukkeja hallittiin pääsääntöisesti raajoihin kiinnitettyjen narujen avulla, myös päästä. Nuken kreikankielinen vastine tarkoittaakin kirjaimellisesti langoilla liikkuvaa. Usein lastenteatteri nousee ensimmäiseksi mieleen nukeista, mutta aikuisulle suunnattu monitaiteellinen ja moderni nykynukke-, esine- sekä välineteatteri käyttää produktioissaan uutta estetiikkaa, tekniikkaa, teemoja ja dramaturgiaa; avantgardea ja poikkitaiteellisuutta.

Nukketeatteri Vihreä Omena 1978: Suomen Kalle. ”Nukketeatteri on yksi vanhimpia teatterin muotoja kaikkialla maailmassa. Sen kehittymistä omaksi teatterilliseksi taidemuodokseen on edeltänyt nuken tai idolin käyttö muinaisissa rituaaleissa ja sittemmin uskonnollissa seremonioissa. Suomalaisilla on ollut omat pyhät figuurinsa: savesta ja meripihkasta muovailtuja idoleita, puisia haltijanukkeja ja seitoja palvottiin aineellistettuina henkiolentoina pitkään kristinuskonkin rinnalla. Markkinoiden ja kaupankäynnin myötä Suomeen saapui kaikenlaisia komeljanttareita, heidän joukossaan myös nukketeatterin esittäjiä, jotka saattoivat jo 1600-1700-luvuilla antaa sysäyksiä suomalaisen nukketeatterin tekemiselle. Tästä ei kuitenkaan ole teatterialalla säilynyttä dokumentaatiota.”, kertoo Elävä perintö -wiki.

**Ada Aik:** *The Mysterious Life of Ada Aik* -levyn kansikuva esittää risti-nolla -pelin pohjaruudukkoa.
(Sama ruutukuvio toistuu myös muissa peleissä, kuten useissa Veikkauksen kupongeissa, esimerkiksi Vakioveikkaus, Lotto ja Synttärit -kupongeissa.)

Lasten leikit tulevat tavalla tai toisella mieleen Ada Aikin vuosia rakennetun debyyttialbumin The Mysterious Life of Ada Aikin nukketaloa esittävästä kansikuvastakin. Artistin itsensä mukaan ”koko jutussa” on kyse nukketalosta, jossa on kolme neliön muotoista huonetta kolmessa kerroksessa, siis yhdeksän neliön muodostavaa huonetta. Jokainen huone vastaa dramaturgisesti omaa tunnelmaa tai vaihetta tarinassa, ja on sisustettu sen sävyjen ja symboliikan mukaisesti. Levy myös etenee läpikuuntelussa kolmen kerrostuman mukaisesti, siten että kerrokset ja huoneet ovat lopulta keskenään hyvin erilaisia, mutta silti albumi säilyttää koherenssinsa ja otteensa kuin – no, kuin sitä hallittaisi matemaattisen tarkalla rakenteella, viivottimella ja tarkkaan rajatuilla ja suunnitelluilla laatikoilla.

Track 6-7 Lied. ”A beautiful dining room turns into a nightmare because of the pressure caused by the contradictory expectations”. Maaginen JOS tuottaa toiminnan tai suhtautumisen muuttumisen silmänräpäyksessä, vaistomaisesti **Stanislavskin** näyttelijäntyön järjestelmässä.
Inspiroidakseen itsensä luovaan toimintaan näyttämöllä näyttelijä kysyy itseltään: mitä tekisin JOS olisin tänään, tässä ja nyt vastaavassa tilanteessa kuin roolihenkilöni?

Pedantti tiedostaminen ja tuottamisen millintarkka insinööriys ja inhimillisten tunteiden ja sävyjen tolkuton rehotus siis kohtaavat paitsi ajattelussa, sävellystyössä ja tuotannossa, levyn kannessa ja nettisivuilla, myös tarinan rakkaudessa tai ihmisenä olemisessa. Ada Aikin virheetön ja kohtaamaton onneton rakkaustarina ei kuitenkaan ole tylsän tyylipuhdas, vaan jostain syystä levy ryöppyää, tuoksuu ja pulppuaa kuin keväinen metsä: sen päällimmäisin tunne on loputon ja kepeä onni, ilo ja rakkaus, soljuva, valkovuokkojen kellojen ja tiukujen hellimä riemu. Uudestisyntynyt, lämmin ja onnellinen.

“On vain kaksi tapaa elää elämää. Ensimmäinen on kuin mikään ei olisi ihmeellistä. Toinen on kuin kaikki olisi ihmeellistä.”, Albert Einsteinin väitetään sanoneen. Ikkunaton ja oveton tyhjä nukketalo tai kulissi ideana ja levyn rakenteena voi aluksi tuntua ylettömän kulutetulta (talo minän vertauskuvana, missä tiedostamattomat vietit ja alitajunta, minä eli oma käsitys itsestä ja normit, moraalit ja tavoitteet käsittävä yliminä muodostavat kerroksia), tai kyyniseltä, surulliselta vertauskuvalta jokaisen kodin ja koko henkilökohtaisen elämän muuttumisesta alati rakenneltavaksi ja keskenään kilpaileviksi lifestyle -esiintymislavoiksi sosiaalisen median myötä – fiktiivisen taiteilijahahmon tuominen nukeksi kulisseihin voi tuntua ensin epämiellyttävältä etäännyttämiseltä, ja koko projekti pelkältä rakkaustarinoiden naiivin lapsellisuuden ja taiteen tai koko maailman epäaitouden alleviivaamisena. Mutta se oli varmaan tarkoituskin: itse levyä kuunnellessa kaikki onkin ihmeellistä. Nukkekoti syttyy tuleen, tai ainakin on tyhjä, eihän siellä todellakaan ketään näy. Nukke, tai Ada Aik, tai kuka tahansa, on ilmiselvästi paennut ja juoksee vapaana metsässä. Jäljellä on pelkkä jonkun rakentama nukkekoti, jonkun keksimä tarina.

Pakenemisen valitsi myös Henrik Ibsenin Nukkekoti -näytelmän (1879) Nora tuossa aikanaan paheksutussa klassikossa, jossa nainen hylkää aviomiehensä ja lapsensakin hänelle asetetusta viktoriaanisen vaimon roolista ja kodistaan, nukkekodista vapautuakseen. Näytelmän kuvaus naisesta ja avioliiton kritiikki herättää ajatuksia yhä tänäkin päivänä.

Track 3Nights. Waiting for someone who never arrives – was it all just a dream? kysytään Ada Aik -nukkekodin lahjapaketin rusetein koristellussa alakerran nukkemorsiuskammarissa.

Mysterious Life of Ada Aik on paitsi ansiokas sitoutumisen ja hallinnan pohdinta, myös itsessään osoitus kaikenlaisten erilaisten juttujen sietämisestä, kärsivällisyydestä ja pitkäjänteisyydestä. Ennen kaikkea levyllä Ada Aik -taiteilijanimen takana vaikuttava Karina ja Babel -yhtyeistä tuttu Karin Mäkiranta näyttää taustajoukkoineen muusikkona ja taiteilijana säväyttävästi ja vakuuttavasti ihan uutta dynaamista monipuolisuutta ja voimaa tekemisessään. Hento ja enkelimäinen, eteerinen hahmo pulppuaa rohkeutta, itsevarmuutta, taitoa, ällistyttävän rikasta eri genrejen ja äänimaailmojen hallintaa, yhdistelyn ja uudenluomisen kykyä, uskallusta riskeihin ja niiden suvereenia ja ylivoimaista päihittämistä. Levyltä löytyy jopa kappaleita, joissa on aineksia avantgarde -radiohiteiksi, kuten vaikka upeat Nights tai Garage. Kappaleiden takana on selkeästi itsenäinen, luova voima, ei sukupuoli, rooli, nukke, tai oikeastaan yhtään mikään, minkä voisi tunkea yhteenkään laatikkoon.

”Pitäkää ne boksinne”, sanoo heleästi The Mysterious Life of Ada Aik. ”Minä elän”.