Greta, voi Greta – avioliitto ja porvarillinen idylli riisuttuna HAMissa

”Roomalainen oikeus uskoi naisen aviomiehen käsiin loco filiae, tyttären paikalle. 1800 -luvun alussa julisti Bonald, että vaimo on puolisolleen se mitä lapsi on äidille. Vuoteen 1942 asti tuli naisen Ranskan lain mukaan olla aviomiehelleen tottelevainen. Yhä vieläkin antavat lait ja tavat miehelle suuren auktoriteetin, mikä käy ilmi hänen asemastaan avioelämässä. — Miehessä ruumiillistuu transkendenssi. Nainen on määrätty jatkamaan sukua ja hoitamaan kotia, eli siis tuomittu immanenssiin.” Simone de Beauvoir, Toinen Sukupuoli

”Aristoteles sanoo, että vaimoa tulee hyväillä varovasti ja vakavasti, ettei liian intohimoisilla kutituksilla suista hänen järkeään raiteiltaan… Rakkaudenhuuman tai kauneuden pohjalta solmittu liitto rikkoutuu ja epäonnistuu helpommin kuin muut. Aviosääty vaatii vakaamman perustan ja paljon hoitoa ja vaivaa. Hyvä avioliitto, jos sellaista on olemassa, kieltää rakkauden olemassaolon.” Montaigne, Kolmas kirja, V luku

Greta Hällfors-Sipilä ja Sulho Sipilä. HAM 19.11.2021-14.8.2022

Sulho Sipilä (mies mainittu ensin) ja Greta Hällfors-Sipilä olivat vuosisadanvaihteessa syntyneitä taiteilijoita, joiden molempien uran alkuvaihe osui modernismin murrokseen maailmalla ja käsitti ensimmäisen ja toisen maailmansodan. Suomen Joutsenessa palvellut Sulho Sipilä ja varatuomarin perheeseen syntynyt Greta Hällfors(-Sipilä) olivat myös Viiskulmassa asunut, vakavaraisista taustoista ponnistanut aviopari. Sulho Sipilä menehtyi 1949 ja Greta Hällfors-Sipilä 1974. Hän vietti elämänsä viimeiset vuosikymmenet vuodesta 1946 alkaen Kellokosken sairaalassa.

HAM taidemuseon Greta Hällfors-Sipilä & Sulho Sipilä -näyttelyssä pariskunnan symbioottinen elo ja tarina on ripustettu rinta rinnan. Jo sisäänkäynti aloittaa näyttelyn paljonpuhuvilla muotokuvilla; Sulho Sipilän ankara ja alaviistoon katsova sininen muotokuva, ja vierellä Greta Hällfors-Sipilän poissaoleva katse: kolmella naivistisesti maalatulla ja myöhemmin koittaneen hippiliikkeen symboleina tutuiksi tulleilla yksittäisellä kukalla koristettu, tummaa taustaa vasten maalattu muotokuva, helakan punaiset posket ja sinistä valoa hohtavat hiukset.

Hehän ovat kuin kaksoset, kuin kaksi marjaa! Vai ovatko kuitenkaan?

”Enää ei ole epäilystä siitä, että Sipilät olivat 1910 -luvun lopun Suomessa aikansa ennakkoluulottomimpiin kuuluvia kokeilijoita, jotka heittäytyivät poikkeuksellisen intensiivisesti ajan uusimpien suuntauksien vietäviksi. Hyvällä syyllä on myös kysytty, oliko nimenomaan Greta tuolloin puolisoista taiteilijana rohkeampi” kirjoittaa näyttelyn kuratoija FT Riitta Ojanperä Sipilöistä kirjoittamassaan kirjassa Greta Hällfors-Sipilä ja Sulho Sipilä -kirjan. Kyseinen, HAMin tuottama kirja perustuu Helsingin kaupungin kokoelmiin kuuluville Greta Hällfors-Sipilän ja Sulho Sipilän teoksille. Näitä teoskuvia on kirjassa täydennetty valokuvilla sekä kuvilla näyttelyyn teoksia lainanneiden museoiden kokoelmista sekä yksityisistä kokoelmista. Myös rivien välit ja tarinasta heräävät kysymykset nousevat kirjaa lukiessa ja teoksia katsoessa taitavasti esiin.

Näyttelyssä ja teoksissa toistuvat erilaiset taiteilijoiden muotokuvat itsestään tai toisestaan, realistiset, kubistiset ja vääntyneet, mittasuhteita ja väri-oppia pilkkaavat teokset. Näyttelyssä on lukuisia näkymiä kaupungille pariskunnan asunnosta, usein pareittain eli kummankin tekemänä versiona. Sisätilasta käsin kuvattu ikkunanäkymä porvarillisine sisustuksineen on kolmas toistuva aihe. Meri, merenranta, uimakoppi, ikkuna. Katsojalle välittyy tunnelma onnellisesta liitosta, turvallisesta kodista ja taloudellisesta asemasta, hauskoista illanvietoista ja mukavasta, modernista kaupunkilaiselämästä.

Meininki on aivan iholle tulevan kadehdittavan hyväosainen ja kurkkua kuristavan bourgeois. Nythän tässä meillä on näyttely, joka täysin kumoaa vääryydellä ja väkivalloin normiin ahdetun ja väärin ymmärretyn, näkyjensä, intohimojensa ja viinanhuurujen hermoraunioittaman, tukahdutetun taiteilija-uhrin myytin. Pikku vaimo kokkailee ja soittaa flyygeliä, odottaa kotiin miestänsä, kirjoittaa rakkauskirjeitä, maalaa hupsuja katuja, ja näkymiä omasta huoneesta pitkästymisen ja mielikuvituksen puutteen takia. Kirjeet, kuvat ja Ojanperän kirja tuovat kuitenkin teoksiin aivan toisenlaisia vihjeitä, sävyjä ja näkymiä.

Greta ja Sulho, kutsumanimiltään Tiva ja Halle, opiskelivat Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1910-luvulla muun muassa Hugo Simbergin opetuksessa. Railakkaasta kaksikosta tuli erottamaton pari. Molempien taiteilijoiden varhainen modernismi liittyy aikansa uusiin taidesuuntauksiin, erityisesti venäläiseen avantgardeen. Taiteilijoiden uran alkuvuosien tuotannosta on HAMissa esillä useita teoksia, joissa käytetään rohkeasti värejä ja uutta muotoa.
Greta Hällfors-Sipilä: Keittiössä. Onnellinen nuorikko on tässä kannettu kynnyksen yli kotiin ja morsiamen varatuomari -isä on tyytyväinen. Hilloresepti ja patongin tavoin lautasta kohti kiertyvä käsi rytmittävät ranskalaisen keittiön aamiaisonnea, mutta kenen jalat lautasella onkaan?

Railakkaat illanvietot ja toistuvat kertomukset ravintola- ja kotikonsertti-illoista jotka venyivät aamuyöhön kirjavoittavat tarinaa. Greta esiintyy valokuvasta toiseen savuke kädessä. Pariskunta jäi lapsettomaksi eikä Greta selvinnyt muistakaan aviovaimon velvotteista, kuten vuoteiden kohennus, aamiaisen valmistus ja kodin raha-asioiden hoito ilman aviomiehen avustusta. Mies oli jatkuvasti merillä, poissa. Yhdessä lukuisista järjen vievän ikävöinnin täyttämistä kirjeistään Greta esimerkiksi kertoo, kuinka sukulaiset olivat tulleet häiritsemään ja kutsuneet ruokapöytään aivan väärällä hetkellä, jolloin Greta oli paiskannut pensselit maahan ja käyttäytynyt aivan lapsellisesti. Ojanperän kirjassa Gretaa kuvaillaan miehestään riippuvaisena ja lapsellisena naisena, jonka ura jäi miehen jalkoihin. Sulho taas vietti pitkiä aikoja ulkomailla Suomen Joutsenen kapteenina, ja lähetteli sieltä outoja laskuja kotiin Gretalle. Sulhon vaimostaan maalaamassa teoksessa lapsen merimiesasuiseen vartaloon on yhdistetty kummallisen miehekkäät aikuisen naisen kasvot.

”’Nobody ever lives their life all the way up except bull-fighters.'” Hemingway, The Sun Also Rises
Ikkunasta pilkottaa vapaus, kaukomaa missä toinen on, viikonloppu ja juhlat, vai mikä sieltä pilkottaa? Onko koti kaappikelloineen turvapaikka vai vankila?

Gretan kerrotaan olleen konserttitason pianisti ja kuvien täyttäneen hänen kirjeensä ja kirjoituksensa kauttaaltaan. Yltiöpäinen lahjakkuus ja visiönäärisyys erottuu myös näyttelyn katsojan silmään, kun puolisoiden työt on aseteltu rinnakkain: Siinä missä Sulho Sipilän teokset henkivät teoksesta toiseen perin sovinnaista mynämäkeläistä tolkkua ja Hugo Simbergin tarkkaa, ohutta viivaa, Gretan töissä leimuaa koko inhmillisten tunteiden värikirjo; pehmeän utuiset ja reunoiltaan puuterin ja ohdakkeenkukan tavoin paperiin tussahtaneet akvarellit, naisellista ja herkkää viivaksi muuttunutta rakkauden ja kukkien tuoksua, kapinallista ja kuin suutuspäissään kaikkia muoto-opin sääntöjä pilkkaavaa modernistista taidetta, jossa talot, puut, ihmiset ja kadunkulmat kaatuvat lakoon akvarelliviivoina kuin teoksen keskipisteessä sijaitsevan näkymättömän voimalähteen tieltä, vääntyneitä kotitaloustyöhahmoja ylenpalttisen korostetuin yksityiskohdin, kuten verhojen kuviointi ja merkitsevästi häivytetyn tai keskenjätetyn olennaisen kuvia, säntillisiä, toistuvia, loputtoman ahdistavia, tylsiä kuvauksia porvarillisen huoneiston sisätilasta – ja ikkunanäkymistä kuin tienä vapauteen.

Valokuvista katsoo suoraan kameraan urheilullinen, vahva nainen, joka ajaa autoa 30 -luvun Töölössä, pelaa shakkia ja istuu ravintolassa aamuneljään. Hiukset on leikattu lyhyiksi eikä rohkeutta panna kampoihin taidekoulun sen ajan ”sedille” ole puuttunut. Gretan kerrotaan olleen ennen avioliittoa seurapiirien keskipiste ja suosittu heilaehdokas. Mutta lopulta: hänet ympäröi huone.

Taiteentutkimuksellinen selitys antaa myös taustaa teoksille. Intimismi, joka 1800 -luvun lopussa kuvasi yksityisiä tiloja ja sisätiloja mielen maiseman kuvana. Maailmansotien välinen uusasiallisuus tai maaginen realismi, jossa huomio kiinnittyy sinänsä realistisen ilmaisun epätodellisiin särmiin tai tunnelmiin. Kubismi, fauvismi, futurismi ja supprematismi. Gretan äidinpuolinen venäläistausta ja Helsingissä esillä olleet Marc Chagallin ja Wassily Kandinskyn näyttelyt. Muodikkuus, lahjakkuus, rakkaus, ilo, tanssi, alkoholi, eksistentialismi, modernismi ja auringonlaskun loputtomat kuvaukset Gretan töissä.

Kaappikellon nakutus. Koti. Hiljaiset seinät. Ikkuna. Tyhjä katu.

Sulho Sipilä: Nimipäiväpöytä (1927)

Greta Hällfors-Sipilä vietti viimeiset elonvuotensa Kellokosken sairaalassa; siellä hänelle diagnosoitiin skitsofrenia, mutta myöhempi tutkimus on kyseenalaistanut diagnoosin. Hän maalasi ja halusi olla omissa oloissaan; puolisot tapasivat toisiaan Sulhon kuolemaan asti. Tämä menehtyi aivoverenvuotoon 1949. Hän oli edellisenä päivänä tavannut vaimoaan Kellokoskella. Gretalta jäi satoja akvarellitöitä, muotokuvia ja kuvia sisätiloista viimeisiltä vuosilta.

Greta Hällfors-Sipilä (1899–1974) ja Sulho Sipilä(1895–1949) olivat 1910-luvun Suomessa kaksi poikkeuksellisen ennakkoluulotonta taiteilijaa. Ajan radikaalit taidesuunnat Euroopassa hajottivat kuvataiteen perinteistä esittävää muotoa ja loivat uudenlaista väri-ilmaisua. Näyttely esittelee taiteilijapariskunnan taidetta ja elämää 1910-luvulta 1950-luvulle. Näyttelyyn on koottu 60 teosta eri kokoelmista. Kahden voimakkaan taiteilijapersoonallisuuden elämästä on säilynyt paljon myös valokuvia, pariskunnan juhlapyhiksi lähettämiä tervehdyksiä sekä kirjeitä, jotka kertovat vauhdikkaan parin yhteiselosta. Lue lisää: https://www.hamhelsinki.fi/exhibition/greta-hallfors-sipila-sulho-sipila/

Tekstissä on käytetty lähteenä Riitta Ojanperän Greta Hällfors-Sipilä ja Sulho Sipilä -kirjaa, joka on luettavissa näyttelyn yhteydessä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s