”Mistä tulee kaikki se aines, jota päättelyssä ja tiedonhankinnassa käytetään?”, Locke kysyy. Kun ihminen kasvaa kohdussa ja syntyy, ei hänen mielessään vielä ole käsitystä lumesta tai valkoisuudesta, eikä vastasyntynyt voi mitenkään tietää että lumi on valkoista. Minkä prosessin kautta ne mieleen syntyvät? Miten nämä ideat tulevat mieleen, jossa niitä ei alunperin ollut? ”Tähän minä vastaan yhdellä sanalla: kokemuksesta.”
Forum Box: Kristiina Mäenpää – MURTUMA Hanna Råst – PERFECT VIEWS Maija Blåfield – THE FANTASTIC. 5.3.-28.3.2021
Valkoista. Harmaata. Beigeä. Avara tila. Siis kuin tyhjä taulu?
Forum Boxin länsimaista tarinaa todellisuudesta ja ihmisestä – siis rakenteita, aikaa ja valtaa tutkiva näyttelykokonaisuus koostuu kolmesta erillisestä, eri taiteilijan näyttelystä. Se on kuitenkin niin taitavasti kuratoitu, että toimii myös kokonaisuutena, yhtenä yhtenäisenä näyttelynä, jossa aihetta lähestytään kolmesta kulmasta. Teokset ovat kuin tyhjiä tiloja, julkista tilaa tai esineistöä tutkivia pohjia, joiden säröt, poissaolon kytkeytyminen mahdollisuuteen siinä missä puuttumiseenkin lävistävät toisiaan kiinnostavasti. Kun aistihavainto, kyseenalainen todellisuus, tarina, fantasia ja metafyysinen vellovat sekavina, betonilaatta on jotain ihanan konkreettista, mille astua. Eikö niin.
Paitsi että sekin on rikki.
Hanna Råstin Perfect Views on ihastuttavan harmoninen ja puhtaan luonnonvalkoinen, jopa boho kooste epäkohtia, jotenkin rikkinäisiä ja epätäydellisiä näkyjä, keskeneräisyyttä. Hallinta ja poissaolo toistuvat. Kokonaan sensuroitu kirja, jossa jokainen sana on vedetty korjausteipillä yli, keskeneräinen, kehystetty palapeli, jossa linnunmuotoinen aukko, postikortin kokoinen tyhjä, valkoinen, särkynyt, marmorinvalkoinen pohja liian matalalla, valon ja hiljaisuuden leikki. Niistä rakentuu yhdessä varsin todentuntuinen ajan kokemus – hallinnan, poissaolon, tuntemattoman, keskeneräisen ja mahdollisuuden yhtäaikaisuus.
Jotain samalla lailla turvallista ja lohduttavaa on tuossa massiivisten betonilaattojen hallitsemassa Kristiina Mäenpään Murtuma -teoksessa. Kuvanveiston perinteen ja japanilaisen wabi-sabin laastinpölystä tiheään teokseen voi astua sisään aistimaan tyhjän valkoisen tilan ja pyhän tuntua, pienten puronuomien tavoin sattumanvaraisesti risteilevien murtumien ratistessa kenkien alla. Törkeä epätäydellisyys ja luonnon tunkeuma siistiin laatoitukseen! Ajan & struktuurin sekä haurauden että voiman yhtäaikainen tunne ei kuitenkaan häkellytä, vaan on tuttu kokemus kaikkialta muualtakin elävästä luonnosta ja ympäriltä.
Teoksen lähtökohtana on ollut taiteilijan huomaama halkeama maalipinnassa. ”Se oli nyrjähdys totunnaisessa, joka paljasti liikkumattomassa rakenteessa elävän väsymättömän muutoksen. Se puhui yhtä aikaa sekä poissaolon ja luopumisen että läsnäolon odotuksen kieltä”, esittelytekstissä kerrotaan.
Monimutkaiset ideat muodostuvat vähitellen, oppimisen myötä, mielen yhdistellessä ja vertaillessa saamiaan yksinkertaisia aistinideoita toisiinsa. Ne vastaavat olioiden sekundäärisiä ominaisuuksia.
The Fantastic -lyhytelokuvassa tunkeudutaan alueelle, josta ei ole taustatietoja eikä havaintoja siitä voi liittää kokemukseen. Tässä pohditaan millaista fiktioissa nähty romanttinen rakkaus olisi järjestettyjen liittojen sijaan.
Hallinnan tuoman suojan ja rajoittamisen paradoksiin tunkeutuu syvälle Maija Blåfieldin palkittu ja Jussi -ehdokkaanakin oleva lyhytelokuva The Fantastic, jossa entiset pohjoiskorealaiset kertovat millaiseksi kuvittelevat ulkomaailman katsomiensa salakuljetettujen länsimaisten fiktioelokuvien perusteella. Millaisena meidän tuntema maailma näyttäytyy ilman taustatietoja? Mihin uskomme ja mitä on todellisuus?
Teokseen liittyy sitaatti Todorovin The Fantastic, A Structural Approach to a Literary Genre – teoksesta, jossa selittämätöntä kokenut joutuu joko selittämään kokeneensa jotain harhaista, jolloin tuntemamme maailman lait säilyvät ennallaan – tai että kokemus oli totta, jolloin tuntemamme maailma ei olekaan sitä, mitä se ”on”. Tzvetan Todorv etsii strukturalistisessa tutkimuksessaan kielitieteellisiä perusteita piirteille, joita hän huomaa hyvin erityyppisissä teksteissä. The Fantastic on nähtävillä myös Yle Areenassa.
Råskin tyhjissä teoksissa, Blåfieldin sturktuurileffassa ja Mäenpään betonilaatoissa on kaikissa mukana jotain hyvin aistein havaittavaa ja kouriintuntuvaa, puhdasta ja todellista – kuitenkin ne ovat vain säröilevät ja murtuvat raamit, portti maailmojen välillä, alusta rönsyäville murateille ja soneteille, soravyörymille, maanjäristykselle, länsimaisen sivistyksen narratiivin ja historiankirjoituksen rakenteille, yrityksille hallita, tutkia ja ymmärtää ihmisluontoa ja luontoa ja lopultakin näyttävä näyttämö sille, miten paljon (vähän) tiedämme. Puhutteleva rikkinäinen tyhjyys, poissaolo – tabula räsä.
Jokin tossa kaikessa oli vaan tosi lohdullista ja rauhoittavaa. Läsnäolevaa.
Kristiina Mäenpää (s.1990) on Helsingissä asuva kuvataiteilija. Forum Boxissa esillä oleva teos on osa hänen maisterin opinnäytetyötään Helsingin Taideyliopiston Kuvataideakatemiaan. Näyttelyä ja työskentelyä ovat rahoittaneet Taiteen edistämiskeskus ja VISEK.
Hanna Råst on helsinkiläinen kuvataiteilija. Hänen teoksissaan jokin usein kätkeytyy, jätetään näyttämättä tai on vain osittain esillä. Teokset ovat fragmentteja, jotka Råst valmistaa eri materiaaleja hyödyntäen. Kantavina teemoinaan hän usein käsittelee muistin hataruutta, kerrostuvaa aikaa ja arkisen huomaamattomia tapahtumia. Näyttelyä ja työskentelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus.
Maija Blåfield on helsinkiläinen taiteilija, jonka töiden keskeisiä aiheita ovat todellisuuden monitulkintaisuus, jokapäiväisen elämämme toisin kokeminen ja ihmisen suhde ympäristöönsä. Teoksille on ominaista dokumentaarinen näkökulma, vahva tarinallisuus ja hienovarainen huumori. Hänen teoksiaan nähdään nykytaiteen näyttelyiden ohella usein myös elokuvafestivaaleilla, televisiossa ja verkossa. Blåfieldin työ on palkittu Mediataiteen valtionpalkinnolla vuonna 2014 ja hän oli ehdolla Ars Fennica -palkinnon saajaksi vuonna 2017.
Forum Box on kuvanveistäjä, akateemikko Kain Tapperin (1930–2004) aloitteesta vuonna 1996 perustettu taideosuuskunta, jonka tarkoituksena on ylläpitää vapaata, voittoa tavoittelematonta tilaa kaikelle taiteelle Suomen kulttuurielämän sisällön tukemiseksi. Lue lisää näyttelyistä https://forumbox.fi/exhibition/5371/
Totuus
totuus 