Kannen kuva: Ansku Sinisalo / Sinisalo Productions
AINA eli Iina Mutikainen on suurelle suomiräp -yleisölle kovin tuttu nimi, ainakin Toistuvista Yllätyksistä ja samoilta raidoilta esimerkiksi Stepan, Rekamin, Elastisen ja Asan kanssa, Organik!—kokoonpanosta ja mitä kaikkea. Omaa soolotuotantoa on nyt olemassa kesällä julkaistun Alku EP:n verran – iso läpimurto tuntuu olevan ihan kynnyksellä – myös esimerkiksi YleX Läpimurto 2021 -raadin mielestä, joka nosti Ainan ehdokkaaksi. (Tästä linkistä pääset ehdokkaita äänestämään!)
Kaiken tuon lisäksi Aina on Oriveden opistolta, Turun Konservatoriosta ja Metropolia -ammattikorkeakoulusta musiikkipedagogiksi valmistunut ammattimuusikko ja opettaja, jonka pääinstrumenttina on ollut pop/jazzlaulu.
Suomen virallinen ja paras kulttuuritaidejulkaisu Totuus päätti selvittää että mistä nyt on kyse oikein. Miten syntyy kaikki tuo energia, ilo ja myönteisyys, jopa pandemian, eristyksen ja epävarmuuksien keskellä?
Mitä kuuluu ja miten on männynä lockdown, kun ei ole tapahtumia – ammatillisesti ja fiiliksinä?
”Olosuhteisiin nähden on mennyt kyllä ihan kivasti. Oon urheillut, opettanut, tehnyt paljon musaa ja opetellut musan tuottamista! Oon myös viimeisen puoli vuotta treenannu tosi paljon laulua, enemmän varmaan kuin opiskeluaikoina. Sisäinen motivaatio paras!
Toki myös on kuluttavaa olla tällaisessa ammatissa, jota ei oo nyt oikein kauheesti voinut harjoittaa. Olin onnekas, että kuitenkin jokusen, ehkä parikymmentä keikkaa, sain viime vuonna tehdä. Pientä identiteettikriisiä kans ollut, kun ennen on ollut ihan perus olla melkein joka viikonloppu keikkailemassa eri proggiksien parissa, ja nyt se tuntuu ihan luksukselta.
Mulle musa ja esiintyminen on aina ollut ihan helvetin iso osa mua ja minuutta. Mutta oon myös nauttinut siitä, että on enemmän vapaata, kuin ennen. Tekee hyvää tutustua itseensä ihan itsenään eikä aina vaan musiikin kautta.
Me ollaan paljon muutakin kuin se musa, niin iso osa kuin se meitä onkin. Mut hirvee ikävä keikoille, sekä omille että muiden!
Miten oot päätynyt muusikoksi ja miten musiikki on tullut sun elämään? Mitä musiikki merkitsee sulle? Ootko ajatellut joskus että ei saatana?
”Musiikki on kyllä aina ollut osa mua, kuten jo tulla ylempänä kerroinkin näköjään. Tuun melko musikaalisesta perheestä ja opin kuulemma lauleskelemaan ja hyräilemään ennenkuin osasin kunnolla puhua mitään järkevää.. Oon esiintynyt pienestä asti ja kahdeksanvuotiaana aloitin pianonsoiton. Seuraavaks sitten tuli musaluokkaa, musiikkiopistoa, teoriaopintoja, yms. Nuorempana pistettin bändejä pystyyn ja keikkailtiin jonkin verran, veivattiin covereita, joten sellainen freelancemuusikko-meininki ollut jo nuoresta asti messissä.
Lukiossa mun musamaikka sanoi että Iina, muusikko susta tulee, se on varma. Sitä ennen en ollut uskaltanut muutaku haaveilla musiikista ammattina, en tajunnu et sitä vois oikeesti tehdä muutakuin jotkut superstarat. Lukion jälkeen tein vuoden töitä ja hain Oriveden Opiston musiikkilinjalle, jonka jälkeen pääsin Turun Konservatorioon opiskelemaan ammattimuusikoksi ja sieltä lähtien hommat on menny eteenpäin kokoajan. 2019 valmistuin Metropolia AMK:sta musiikkipedagogiksi. Oon sellanen musan sekatyölainen, jolta hoituu jos jonkinlaiset hommat kunniakkaasti: artistius, opettaminen, biisien tekeminen, freelance-muusikkous. Varmasti tähän suurin syy on se, että tää on mulle niin tärkee asia, että kunnianhimoa löytyy. Oon tehny hitosti duunia ja teen kokoajan lisää, vaikka toki usein tuntuukin, että ei helvetti… Mut saan tästä kuitenkin niin paljon, etten koskaan tosissani mieti alanvaihtoa.
Omaa musaa oon tehnyt jo kauan, mut siinä meni kans kauan et löytyi se muoto sille. Oon tehnyt joskus mm. sellasta proge-henkistä folkia ja tässä sitä nyt ollaan haha. Mut haluun tehdä jatkossakin vähän kaikenlaista, eikä kaikkee tartte ees välttämättä julkaista. Tai sit vaan perustaa miljoona eri bändiä eri genreille.”
Aina on tuttu nimi myös hiphopkokoonpano Toistuvat Yllätyksestä, jonka debyyttilevyä Vinkit ja tyylit (2016) Soundin Linda Söderholm arvioi muun muassa näin ”Mitä saadaan, kun laitetaan yhteen kaksi keskisuomalaista räppäriä, kaksi dj:tä sekä sekalainen sakki tuottajia, taiteilijoita ja (break)tanssijoita? No tietysti toistuvia yllätyksiä – iloisia, positiivisia ja energisiä yllätyksiä, niitä mainioita yllätyksiä toinen toistaan parempien kappaleiden muodossa. Hep, serpentiinit ja konfetit esiin, täältä tulee Räphyökkäys!”. Levy sai viisi tähteä, ja meininki on vain yltynyt sen jälkeen.
Kerro ihan mitä haluat toistuvista yllätyksistä. Mikä sen syvin filosofia sun mielestä on ja mitä sellasta se tuo, mitä ei muuten olisi? Mitä se on merkinnyt sulle? Joku onko joku erityinen tapahtuma tai juttu mikä on jäänyt sulle mieleen ja kuvastaa sitä meininkiä?
”Jos Toistuvien Yllätysten keikalla on ollut tai jos meidän kanssa hengaa, tajuaa heti että leikkimielisyys, hauskanpito, vapautuminen ja yhteisöllisyys on ne jutut. Meidän crewissä on jengiä isolta ikähaarukalta, silti kaikki on samalla lailla messissä ja heittäytyy ihan täysillä. Halutaan viihdyttää ja jakaa positiivisia viboja. Se tuntuu perheeltä.
Mä oon saanut Toistuvista Yllätyksistä ystävien ja hienojen keikkakokemusten lisäksi ihan sikana itseluottamusta ja tsemppiä etenkin räppäämisen aloittamisen tienoilla. Noi jäbät kannusti sillon alussa ihan sikana mut myös kertoi, jos jotain vois niiden mielestä hioa vielä. Se on ollut tosi kehittävää! On ollu turvallinen ympäristö minne lähettää kuunneltavaksi ekoja värssyjä ilman et tarttee hävetä, vaikkei se oliskaan ollu sillon viel ihan maalissa.. Lisäks noiden kanssa on aina ihan hulvattoman hauskaa!”
Miten oot kokenut musiikkihommat / suomirap genren yleisesti naisena?
”Yritän pyrkiä siihen, ettei ärsyttäis liikaa sellanen vähättely jota joskus ehkä saa osakseen, vaan koitan kääntää sen aina voitoksi ja hitto näyttää niille! Uskon että maailma muuttuu kokoajan parempaan suuntaan tän(kin) osalta, ja on ihanaa et on kyllä sikana hyvii tyyppejä keiden kanssa ei koskaan tuu alleviivatuksi naisena musaskenessä.
Paineita on varmasti, identifioiduit sitten mieheksi tai naiseksi.”
”Poppiräpin kultaiset vuodet tulivat ja menivät,” havannoi Oskari Onninen vuodenvaihteessa Rumbassa – mihinkä se räppi yleisesti on oikein menossa ja onko joku osa dead? Ite kannatan diversiteettiä enkä ihan tajua kaikkea kahnausta.
”Antaa kaikkien kukkien kukkia! En jaksa sellasta ”aidot räppipäät” ja poppiräppärit-vastakkainasetelmaa. Musta on siistiä jos jengi tuottaa monipuolisesti kaikenlaista musaa ja siihen haluun itekin pyrkiä, et teen just sitä kuin milloinkin tuntuu. En tiedä mihin räppi on menossa, muttei pois ainakaan. Kuitenkin kaikki trendit tapaavat kiertää kehää, eli ehkä jossain kohtaa räpin trendit palaa enemmän alkulähteille?”
Kerro sun musiikillisista ambitioista, unelmista ja mitä haluaisit saavuttaa. Mitä sulla on nyt tekeillä ja mitkä tähänastiset työt on olleet sulle erityisiä tai tärkeitä? Mistä olet ylpeä?
”Mulla on aina miljoona rautaa tulessa, koska teen musan parissa tosiaan niin paljon muutakin, kuin tätä omaa artistijuttua. Mut artistiuden puitteissa haluisin julkaista monta levyä ja leikkiä erilaisilla musakentillä. Nytkin oon jo tehnyt sekä laulujuttuja että räppijuttuja, ja haluan edelleen jatkaa molempia. Oon tehnyt viimeaikoina mm. aika elektronista ja tanssittavaa musaa, sit taas jotain tosi aggressiivisia biittejä ja räppiä. Haluun löytää jonkinlaisen keskitien, jolla pystyn sitomaan tän kaiken kuitenkin jotenkin uskottavasti nippuun.
Haluun festarilavoille ja tavoittaa mahdollisimman paljon ihmisiä, joita mun musa koskettais ja joille mun musiikki antais jotain. Yhtä isoja tunteita ku mä siitä saan! Haluun tanssittaa, laulattaa, naurattaa, itkettää ja inspiroida. Sit haluun kans jatkaa feattejen tekemistä ja päästä tekemään musaa kaikkien huikeiden muusikoiden ja artistien kanssa. Ja kirjoittaa muille artisteille kans biisejä!
Tuolla freelance -puolella on kans tulossa kaikenlaista mikäli tästä koronasta päästään. Kiertuetta kesällä ison orkesterin kanssa yms. Whitney Houston -tribuutti Turussa big bandin ja jousten kanssa oli yks urani hienoimpia (ja vaikeimpia) juttuja. Hitto, mitkä saappaat.”
Mitkä asiat sulle tuo iloa ja voimaa?
”Ilostun ja voimaannun mielettömästi asioista joita kuulen ja nään. Mut ehkä se onkin just se ykkösjuttu, sellanen asioiden fiilistely! Sit kans rakkaat ihmiset, nauraminen, syvälliset keskustelut, salitreeni, hyvä ruoka. Ja ihmisten kaa livenä soittaminen! Keikalla tai treeneissä, ihan sama. IHAN best.”
https://m.youtube.com/watch?v=_Y6BpeMtzhQ
https://www.youtube.com/watch?v=hn0T-c2Up_g
Totuus. Suomen paras kulttuuritaidejulkaisu.
totuus 