MARI JOHANNA: ”Mun juttu ei oo kirjottaa mitään paskanjauhantastoorii ja mennä itkee sitä tohon mikkiin”

MARI JOHANNA julkaisi joulukuussa ”normaaliin” ulottuvuuksia tuovan  harvinaisen tulisen ja varman kuuloisen Tiibetinspanieli -sinkkunsa Killah Recordsin kautta.  Ja lisää on tulossa. Mari Johannan vavahduttavan suora tyyli ei karttele tosiasioita ja ääneen sanomista, eivätkä kaikki sitä kestä. Tiibetinspanielin tositarinalla on onnellinen loppu, mutta millainen ihminen, äiti ja artisti sen takaa löytyy?

 

 


Hortoilen kaatosateessa arkisena joulukuun aamupäivänä pitkin Vantaan pöpelikköjä omakotitaloalueella. Talot valmistautuvat jouluun harmaan hiljaisina ja tyhjinä. Vihdoin hiekkaisen pihatien päässä näkyy kaksi autoa kellarin oven edessä. Täällä ollaan kotona. Kodikas valo hehkuu puutalon ikkunoista. Seinän vierellä on lasten leluja, kaikki on hyvinhoidettua, rentoa ja rauhallista. Ollaan Killah Recordsin studiolla, joka on samalla myös sen perustajan Kuben (Jussi Hauta-Aho) ja Mari Johannan perheen koti.

Useita sinkkuja, featteja ja Power-EP:n aiemmin julkaisseen Mari Johannan Tiibetinspanieli on tositarina. Biisi on suorasanainen kertomus päihteiden ja väkivallan täyteisistä kasvuolosuhteista lähiössä, toisenlaisessa normaalissa. Se on kaikin puolin tyly, vahva ja stydi biisi, raakaa ja suoraa soundia ja puhetta. Biisissä on myös viesti niille, jotka on saaneet elää suhteellisen turvallisen ja tavallisen lapsuuden.

Silloin ku sä leikit legoil ja barbeil
Mä hain mutsille kamaa legottomilt narkeilt
Sä valitit mutsilles väärist karkeist
Mulle pelkkä lämmin meali ois ollu tarpeeks

Mun ja sun arki oli niin eri
Sun faijal oli parkkiksel biimeri
Mun mutsi jonku narkin kaa riiteli
Sust tuli tiibetinspanieli must tiikeri
MARI JOHANNA, Tiibetinspanieli

Kaikesta päätelleen olosuhteet eivät ole ainakaan nujertaneet Mari Johannaa, vaan tarinan loppu vaikuttaa onnelliselta. Miten näistä lähtökohdista on ylipäänsä voinut selvitä? Miten Mari Johannasta tuli artisti Mari Johanna?

”Yläasteella Haksissa (Vantaan Hakunila) se räppihomma alko kai, kaveriporukoista. Kuunneltiin punkia ja räppiä. Mä en ollu mikään raggari räkis teini, vaan jouduin nuorisokotiin siksi, että vanhemmat ei pystyneet huolehtimaan musta. Lähtö sinne tuli suoraan koulusta ilman ennakkovaroitusta. Reksi tuli hakemaan kansliaan ja sit piti mennä, tavaratkin sai jäädä sinne.

Nuorisokoti oli Kalliossa, mut kävin koulun loppuun Vantaalla. Mutsi oli samaan aikaan hoitopaikoissa ja niitä asioita piti käsitellä. Mä olin täysikäiseksi asti nuorisokodissa ja muutin 17 -vuotiaana yksin asumaan.”, aloittaa Mari Johanna Killah Recordsin kellariin rakennetussa studiossa.  ”Nuorisokodissa oli kasettimankka, millä pysty nauhottaa kasetille musaa, ja kakspesäsellä pysty nauhottaa räppibiisei itelle. Jossain vaiheessa tuli sitten CD -soitin, minkä luukkua piti rämpyttää ja painella, että se pysy kiinni. Silloin tuli kuunneltua jotain Jay-Z, Foxy Brown, Lil Kim ja Souls Of Mischief -henkistä musiikkia.”

Räppi on ollut elämäntapa, musiikkia ja hengailua. Tähteyttä tai uraa Mari Johanna ei ole niinkään ajatellut tekemisessä tai ainakaan se ei ole sen lähtökohta. Musiikki ja rap life tuntuu vaan olevan erottomaton osa häntä, kuin hengitys tai ruoka. Kysymys urasta ja staraudesta tuntuu ihan vieraalta.

”Siihen aikaan, 2000 -luvun alussa räppi ei ollut mikään juttu Suomessa, ei se ollu isoo se homma ollenkaan. Ei kukaan ajatellut, että siitä vois tulla ura tai jotenkin rikastua. Kundit järkkäs bileitä baareissa ja soitteli musaa levyiltä Hakunilassa. 2006 Kube ja Mäkki rupes järkkää niiden omia On the Street -bileitä. Ne oli ihan hullui bileitä, ihan täynnä se baari. Joskus oli aina esiintyjiä, Raimo taisi kerran olla, Tiksin Pormestarissa terassilla, ihan kreisei bileitä. Mutta ei räppi ollut kaikista edes siihen aikaan siistiä, vaan uhkailtiin ja vaatteista huudeltiin, että housut roikkuu ja sellasta.

2006 tuli Three 6 Mafian Stay Fly -biisi. Yhtenä iltana sit soitin Porkusta Jussille, ja menin niille yöksi. Aamulla vaan soi tää biisi ja mä vaan kuuntelin sitä siellä, Stay Fly. Kuuntelen sitä joskus vieläkin. Jussi tutustutti Clipsen musaan. Mä kuuntelen monenlaista, tärkeitä on olleet Eazy-E, Pink Floyd, Bob Marley, Neptunes ja Playboi Carti. Siis se oli sellasta, kavereiden kanssa vaan hengailtiin ympäri Haksii ja kuunneltiin musaa, elettiin sitä. 2006 oltiin sitten myös Pipefesteillä, vuokrattiin dösä ja mentiin sinne.

Olin jo miettiny mitä musaa julkasis, kun radios soi Julma Henrin ja RPK:n Eurocrack -proggis ja fiilasin sitä niin paljon, et kysyin Jussilt, et pitäiskö tehä tosta oma versio. Eka oma biisi netissä oli Hoodei -biisistä versio Jussin kaa. Oon tehnyt fiittejä kun on pyydetty. Oma EP Power tuli 2015.

Näyttökuva 2020-02-11 kello 20.25.24

Näyttökuva 2020-02-11 kello 20.02.44

”En oo sainannu koskaan mihinkään tätä ennen. Mä tein päätöksen että haluun tehä musaa ja kasvaa siinä kun tekee sitä musaa, kaikessa hiljaisuudessa. Mulla ei oo koskaan ollut pyrkimyksenä päästä suomalaiselle viihdetähtitaivaalle esiin, vaan se musa.

Ajattelen itteni vaa räppärinä ja tunnen naisii alalta siinä missä miehiiki ja kaikki niist on lahjakkaita, ei se sukupuoli merkkaa siinä. Mut jos naisia alkas enemmän tehä tota juttuu, niin kyllä niistä suurin osa osaa räpätä paljon paremmin ku äijät, jos kuuntelee mitä ne sanoo.”

2006 oli muutenkin käännekohta elämässä. Mari Johannan isä kuoli yhtäkkiä. Isä ei vastannut enää puhelimeen, mutta kotona kaikki valot oli päällä. Mari Johanna etsi Pihlajamäestä isäänsä, missä kaikki tunsivat kyllä tämän, mutta kukaan ei tiennyt mitään isästä. Kuukauden päästä poliisi otti yhteyttä. Isä oli löytynyt metsästä kuolleena. Mari Johanna oli silloin 19 -vuotias.

”On jääny vaivaamaan mitä siinä on käyny. Mutta ei näitä selvitetä, ei kukaan näistä välitä. Ei isä ollu mikään hullu, mitä ihmettä se ois tehny siellä metsässä? Silloin ajatelin, että kuljen itse eri tietä. Mä en ala alkoholistiksi, enkä ole alkanut. Järkkäsin hautajaiset. Yksin. Kovakuorinen olin silloin jo. En itkeny hautajaisissa. Halusin siitä puhua, eikä kaikki jaksanu kuunnella. Mutta Jussi on tosi jalat maassa tyyppi. Elämä oli musiikkipainotteista, musiikki auttoi.

Nythän näkyy ilmiö, että nuoria tulee selvinpäin keikoille. Ite en käytä, oon syntynyt ikiliikkujana. Junnuna se on hauskaa ja sit se jää. Keikalle meen ja lähen autolla, enkä pyöri porukoissa.”

Mari Johannan tarina on karu ja hän on kohdannut myös paljon kritiikkiä artistina, naisena ja Kuben puolisona. Silti hän istuu edessäni säteilevän hyvinvoivana ja iloisena. Mitkä asiat antaa voimaa ja energiaa puskea eteenpäin ihmisenä ja artistina?

”Mä en mieti, mitä muut ajattelee omista valinnoista. Mä keskityn omiin valintoihin. Rakastan eläimiä ja joskus vaikee on syödä eläintä, mutta en haluu olla vegaanikerhossa tai muovipussikerhossa, tai feministikerhossa. Kaikki on ihan fine kuhan siitä pystyy kasvaa sillee ja myöntää itelleen asioita, tekee sellasta pientä peiliin kattomista. Monella on aika hyvin asiat, et kyllä se menee sit sellaseks pilkun viilaamiseks, jengillä vois olla vähän helpompi olla.

Bisnes on bisnestä ja massii tehdään, se on vaan kylmä maailma. Sijoitukset ja kuuntelut on joillekin tärkeitä. Itse yllätyin kun jotain biisiä on kuunneltu joku muutama sata kertaa. Onko ne kuuntelut oikeesti tärkeitä? Miten ne kuuntelut muuttaa ihmistä, miten se vaikuttaa tekemiseen? Ihmisillä on omat uniikit ittensä ja eri arvot ja mielipiteet, miten joku lauma vois tajuta jotain läppiä mun biiseissä? Ite en haluu vääntää väkisin, vaan sen pitää mennä sinne luonnostaan. Se ei tarkota sitä, etteikö vois olla kunnianhimoinen. Mä herään joka aamu viideltä ja mulla on tarkka plääni ja tavoitteita. Luen menestysoppaita ja henkisen kasvun oppaita. En esimerkiksi osta ite paljoa vaatteita, vaatteet kiinnostaa suunnittelumeiningillä. Nyt viimeks kun just tässä sovittelin jotain, ostinkin kirjoja. Mä uskon, että se mitä lukee, kattoo ja näkee joka päivä, se muokkaa sua ja sun aivoja ja ajatuksia. Ja vaikka Tiibetinspanieli -biisissä on Jeesus -läppä, oon tosi hengellinen ihminen, en vaan uskonnon järjestelmien kautta. Mä keskityn omaan kasvuun ja siihen, enkä seuraa alan tapahtumia ja juoruja. Täytyy olla perillä siitä alasta sen verran ku tarvii, itse tuon siihen sit sen verran ku tuon. Energia on usein huonoa tossa maailmassa. Jos ei ole kiitollisuuden aiheita, niin se kiittämättömyys alkaa näkyä.

 

MARI JOHANNAn top 5 MITÄ TAHANSA

1. perhe
2. aamu 5
3. aurinko
4. musiikki
5. ilo


Samoin omille lapsille oon life coach, opetan uusia asioita ja oon fressi, ja niistä on tullu tosi fiksuja. Sodasta ne traumat lähtee isovanhemmilta vanhemmille ja sit eteenpäin. Vanhemmat tiedostamattakin siirtää niitä malleja, mut jossain on vedettävä raja, et haluu sen lopettaa.

Mä uskon että ruoka, polttoaine, ravinto on tärkeetä. Lopeta juominen, ja lopeta se sisäinen kakaruus, mikä sanoo, että ”mä en tykkää tosta”. Se ei oo geeni, ettei jaksa herää aikasin tai ettei jaksa juoda vihermehua. Niitä asioita voi opetella. Niitä asioita pitää katkasta, ja päättää ettei halua sitä negatiivista energiaa ja valitusta elämäänsä. Vanhemmat ja isovanhemmat, ne on olleet heidän elämät, he on päättäneet elää ne noin. Turhaa sitä on miettiä, se oli heidän käynti täällä maapallolla. Sä voit tehdä valintoja joka päivä. Se on henkisellä tasolla tosi rankkaa, mutta niin voi tehä.

Omien ratkasujen tekeminen herättää usein muissa mielipiteitä, ja mä pidänkin piiriä pienenä. On myös vaikeeta vähän luottaa ihmisiin, kun on ollut kaikkea. Ulospäin omien valintojen tekeminen ja itselle uskollisena oleminen näyttäytyy joskus sellaisena, että on ”vaikee”. Jengi on silleen et ne ei tajuu sua yhtään.

 

Näyttökuva 2020-02-11 kello 21.34.08
”Tää tie on tehnyt musta sen, mikä mä olen nyt. Mä oon ylpeä siitä, mitä oon nyt. Kiitollinen. Mä en pelkää mitään enkä ketään, mä sanon suoraan asiat. Ja jos tulee tilanne, missä pitää puolustautuu, kukaan ei kävele mun yli.”

 

Näyttökuva 2020-02-11 kello 20.07.57
”Ihmiset alalla aliarvioi toisiaan ja pitää musiikin kuuntelijoita tyhminä, se on väärin. Ne kuulee sen. Sä et voi jatkaa loputtomiin, jos sä et oo sä. Jos sun hahmo on kyllästyny itteesä, ni sä et jaksa jossain vaiheessa.”

Tiibetinspanielissa on viesti myös niille, joiden elämäntarina ei ole yhtä kova. Oletko kateellinen tai katkera?

”Mä en ole kateellinen kenellekään, enkä katkera. Ajattelen, että myös ne, jotka tulee sieltä ”kaikki on hyvin” -perheistä, voisi keskittyä siihen ja olla kiitollinen siitä, eikä sitten valittaa ja esittää. Eikä huudella netissä, ja esittää vaikka räppiä ajatellen. Moni on niin räppäri, mut ne ei oo räppäreitä kuitenkaan. Biisi otetaan niinku se otetaan, jokainen ottaa sen niinku ottaa. Ja hyvin elänyt on myös syytön mihinkään, koska niin hänen on saatava elää. Mutta mä haluan nostaa esiin sen toisenkin normaalin. Antaa äänen niille, lähiön todellisuuksissa eläneille. Näistä ei puhuta, ne on tabuja. Ja viestiä sen, että mitä kaikkee sä voit nähdä, puukot lentää kotona ja kaikkea, mut ite teet valinnan. Älä tuu mulle selittää hemmoteltuna, että ei oo sitä, tätä ja tota. Älä valita, että et voi tehdä jotain.”

Kuben tuottama Tiibetinspanieli edustaa myös ihan uutta, dynaamista, tummaa ja tiukkaa soundia ja sun oma flow on hitsaantunut siinä tuliseksi. Miten genrettäisit omaa juttua?

”En mitenkään, ei musta genrejä pidä miettiä. Kaikilla on se oma juttu, se muokkautuu sen ihmisen kanssa ketä elää ja mitä musaa se kuuntelee. Referenssit on lähde ja sit se lähtee tai ei lähde. Mun biisit tuottaa Kube, Kubella on semmonen tyyli, mistä tykkään. Meillä on yhteinen musamaku ja yhteinen asenne. Fiilataan bängerimusaa, missä on asennetta ja voi vähän joraa. Itkuvirret ei oo mun juttu, vaan hyvä energia.”

Entä mitä ajattelet ”uudesta aallosta” ja ns. aitopäistä?

”Osottaako se mitään kasvamisen merkkejä ihmisessä, jos pitää tykätä jostain asioista ja pitää niistä kiinni? Eikä sen tartte olla niin diippii, et mitä musaa kuuntelee tai mistä tykkää. Jos ihmiset on rehellisii niin ei pitäs olla ongelmia. Sen näkee siinä, että just suoraan puhuminenkin ei ole ihmisille ok, ne ei kestä sitä. Voihan sitä aina esittää jotain mitä sä et oo, toisaalta joo, ehkä jos massin takii esittää jotain roolia mitä ei oikeesti ite oo tai se on tehty sitä varten, niin toki joo, aidoille saattaa tuntuu feikiltä ja sit pitää ymmärtää myös niitä.”

Biisi on lyhyt, ytimekäs, eikä turhia selittele tai jätä kysyttävää, siis täyttä Killahia. Kerroit tässä, että et aio tehdä mitään itkuvirsiä, ja että olet kunnianhimoinen. Millainen artisti on Mari Johanna? Onko odotettavissa lisää voimaa, tykkejä bängereitä vai myös herkempää puolta?

Blancossa (2017) oli jo aika jykevä flow, samoiten Miljoooooona -biisissä (Kube, Tippa, Mari Johanna 2016), missä olin fiittaamassa. Oon kunnianhimoinen koko elämää ajatellen, mutta myös lisää uutta musaa on tulossa, se on sitten ihan erilainen. Tottakai ois kivaa saada keikkoja. Mä olen todella herkkä ihmisenä. Itkuvirsi tarkoittaa feikkejä rakkauslauluja, keksittyjä tarinoita, joita on maailma täynnä. Mut mun juttu ei oo kirjottaa mitään paskanjauhantastoorii ja mennä itkee sitä tohon mikkiin. Se ei tarkota sitä, että mulla olis jotain sitä vastaan.”

Mutta jos tekisit herkän biisin, millainen se olisi?

”Viime talvena kirjotin jo yhden herkän kappaleen, joka liittyy lähestulkoon pelkästään isään. Mulla on sydän täällä sisällä kuitenkin, mutta se, että saan sen nauhotettua ja esitettyä etten pelkästään vaan itke. Kyllä niitä on kirjotettu, nauhotan itekseni täällä biisejä, yksinolokin on tärkeetä. Mutta se on käsittelyä ja asioiden nostaminen pintaan tekee surulliseksi, mutta kun nyt ei tarkoitus ole olla surullinen.

Voihan niitä herkempiä tulla, mutta sit sen pitää tulla sydämestä. Kaikki mitä mä sanon, myös dirty läppä on suoraan musta. Ne on vaan mä. Ihmiset alalla aliarvioi toisiaan ja pitää musiikin kuuntelijoita tyhminä, se on väärin. Ne kuulee sen. Sä et voi jatkaa loputtomiin, jos sä et oo sä. Jos sun hahmo on kyllästyny itteesä, ni sä et jaksa jossain vaiheessa.”

 

Näyttökuva 2020-02-11 kello 20.30.32
”Kun ollaan yhes kasvettu tähän, niin miksei tehäs yhessä tätä? Me tehään ite paljon asioita, koska me pystytään tähän.”


Myös visuaalinen ilme on tosi tyylikäs ja väreiltään vahva. Kannessa pidetään kaulapannassa kiinni tiikeriä ja tiibetinspanielia. Mitä sulle merkitsee visuaalisuus ja ”drip” tolleen olennaisena osana kulttuuria?

”Levyn kansi on mun idea, ja Jussi teki sen. Mä otan kaikki kuvat. Me tehdään nää yhdessä. Jussi ollu aina tosi visuaalinen ja taiteellinen, tehnyt aina kaikki bilejulisteet ym. Kun ollaan yhes kasvettu tähän, niin miksei tehäs yhessä tätä? Me tehään ite paljon asioita, koska me pystytään tähän. ”

Millanen Killah season on tulossa ja mitä odotat siltä?

”Ku sä teet sun pohjatyöt, oot oma ittes, kyl sä meet väkisinkin läpi. Sit se on siinä. Ne mihin fokusoi, on koko ajan sun edessä. Jos sen, mitä ei haluu, sulkee mielestään, ne ei tule eteen enää. Et jos tuntuu vaikka että alan koneisto ei hyväksy, ni pitää vaa tehä omaa juttuu eikä kelata sitä negaa. Sen ei tarvii tulla tosi nopeesti, siin kestää. Ihmiset on kärsimättömiä ja haluu kaiken heti.  Suuret menestyneet taiteilijat, ei ne heti oo siihen päässeet. Ja vaikka tää ikäjuttu, ei mitään eläkkeelle jäämistä tai sellasta. Ei pidä vaan miettiä sitä ollenkaan.

Tää tie on tehnyt musta sen, mikä mä olen nyt. Mä oon ylpeä siitä, mitä oon nyt. Kiitollinen. Mä en pelkää mitään enkä ketään, mä sanon suoraan asiat. Ja jos tulee tilanne, missä pitää puolustautuu, kukaan ei kävele mun yli.

Isä olis niin ylpee musta. Se tietää, että mä pärjään täällä.”

On tullut iltapäivä. Sataa yhä kaatamalla, Jussi on käynyt hakemassa lapset kotiin koulusta autolla ja laittaa ruokaa keittiössä. Mari Johanna ottaa toisen perheen koirista, pikku Pablon syliin ja alkaa nyppiä kuolleita lehtiä kellarissa olevasta huonekasvista.

”Tää kuolee tänne, on niin hämärä. Mut kohta sataa lunta, sitten on kirkkaampaa.”

Killah Records julkaisee MARI JOHANNAN uuden sinkun perjantaina 14.2.2020.

 

 

 

 

Suomen musiikkiblogi. Asiaa musiikista ja ihan mistä tahansa.

1 Comment

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s