Rockin kuningatar Ellipsin Maailma on rikki, mutta helvetin kaunis

Rikkonaisuudessa on helvetillistä kauneutta.

 

Sanotaan, että kun yksi ovi sulkeutuu, toinen aukeaa. Ellin tapauksessa tämä on pitänyt paikkansa. Haloo Helsinki! :n vuoteen 2021 asti sovittu tauko on antanut tilaa upealle artistille puhjeta täyteen lootuksenkukkaan. Ellipsin huhtikuussa julkaistavan albumin sinkkulohkaisu Maailma on rikki hehkuu kipeää rajallisuuden kokemusta, avuttomuutta hallitsemattomien asioiden äärellä, ja vapautunutta voimaa ja riemua elämästä, elossa olemisesta.

”Mun maailma on rikki, mutta helvetin kaunis
Mun mieli rikki, mutta vielä todellinen
Mun maailma on musta, mutten ole vielä valmis
Ja vaikka helvetti huutaa
Mä laitan tulpat korvaan ja kävelen sateeseen”
Ellips, Maailma on rikki

 

Näyttökuva 2019-02-18 kello 11.34.55
”Ellips on syvä sukellus pinnan alle ja sieltä mannerlaattojen läpi avaruuteen! Mulla on pitkään ollut hinku tehdä albumi, jonka kautta voin sukeltaa entistä rohkeammin elämään ja siihen pimeyteen, jossa osa meistä tarpoo. Olen aina säveltänyt jonkin verran sanoittamisen ohella, joten nyt on mahtavaa tehdä kokonainen levy omia biisejä. Musiikki on monelle elossa pitävä voima ja siitä voimasta mä haluan pitää kiinni!” – Elli kommentoi tulevaa Instagramissa @ellipsmusic

 

Kun Haloo Helsinki! profiloituu hieman miehekkäänä suomirock -bändinä, jolla on naissolisti, Ellips paljastaa tykinkovan, itsenäisen artistin, omaan suuntaan kulkijan, joka säveltää ja sanoittaa rouheaa progressiivista alternative rockia kunnioittaen edeltäjiään, mutta jäämättä niiden varjoon – Kingston Wallia, Von Hertzen Brothersia, Led Zeppeliniä ja Juice Leskistä. Saappaat ovat suuret, mutta vahvaa naista ei paljon niihin astuminen jännitä. Ja se näkyy – ja kuuluu.

Ajankohta on juuri oikea. Biisin kaikista osa-alueista kuultaa läpi Ellin jo tutuksi tullut rehellisyys, särö ja aitous, mutta juuri sopivalla ja hyvällä tavalla. Sen mahdollistavat kova ammattitaito, rutiini, itsetunto ja lahjakkuus. Ellips on yksinkertaisesti helvetin kaunis, sisältä ja ulkoa. Oikeat ihmiset on selkeästi myös löytyneet ympärille tekemään.

Elliä ujostutti levy-yhtiön bileissä reilu vuosi sitten. Hän oli juuri saanut kuulla sooloprojektinsa toteutumisesta ja hän tarvitsi sille tuottajan. Laulaja tiesi siihen tasan tarkkaan oikean henkilön. Tuossa hän nyt oli. Voi kunpa hän suostuisi! Matti Mikkola suostui. Muusikko on tunnettu Tehosekoitin ja Saimaa-yhtyeistä ja hän säveltänyt musiikkia artisteille kuten Vesala, Kaija Koo ja Vesa-Matti Loiri. Elli halusi soolotuotannossaan palata omiin nuoruusvuosiinsa, kun hän 15-vuotiaana soitti eri bändeissä ja kiinnostui esimerkiksi Led Zeppelinistä. Yle / Ville Vedenpää

Massiivisesta viiden minuutin kestosta ja nerokkaista, miellyttävistä kuljetuksista huolimatta biisi on ilmeisen harkitusti rakenteellisesti ehjä. Sitä tavallaan keventää napakka säkeistörakenne, melodia ja selkeät lyriikat – kaikki esim. Juicen tuotannosta tuttuja elementtejä.

Näyttökuva 2019-02-18 kello 12.53.58.png

Näyttökuva 2019-02-18 kello 11.32.20
Ellips :n lupaava ensimmäinen sinkku tekee kunniaa edeltäjilleen.

 

Näyttökuva 2019-02-18 kello 12.45.03.png
”Joka päivä mä pelkään, milloin jotain pahaa jossain käy/jos hyvin menee, työnnän pois mä sen/niin toimii ihminen”

 

Kappale on tarina paitsi tekemistä rajoittavasta epäonnistumisen ja menettämisen pelosta, nousemisesta sen yli – hajoamisen ja rikkoontumisen kivusta ja uuden syntymästä. Rikki meneminen onkin kaiken uuden edellytys. Yllättäen se, mikä tuntui pahalta, voi saada merkityksen, jota ei ole tullut edes ajatelleeksi. Jos lasikuula tippuu märälle asfaltille sateessa ja hajoaa pirstaleiksi, taivas heijastuu siitä tuhansista uusista kulmista. Itse voi valita, näkeekö siinä roskaa ja sirpaleita, vai jotain helvetin kaunista. Jos linnun pesässä on kauniin ehjiä linnunmunia, ja sisältä kuorituva poikanen nokkii kuoren rikki, aiheutuu teräviä kuorenpalasia, rikkottua esteettistä harmoniaa, meteliä, häiriötä, sulattoman poikasen avuttomuutta, pelkoa, suojattomuutta.  Vai onko poikasen kuoriutumisessa sittenkin jotain ihmeellistä, ja kaunista?

”Mä pelkään myös niin helvetisti suurta avaruutta
Ja sitä ettei sen päätyttyä tuukkaan koskaan mitään uutta
Mitä muistan ajasta ennen syntymää
No en yhtään mitään”

”Mut jos elämä rikkoo kaiken,
niin kuolo kyllä korjaa sen
Ja sen jälkeen liidän lailla Mercuryn tai Leskisen
Mut sitä ennen aion vielä tarkistaa
Josko maailma aukeaa”
Ellips, Maailma on rikki

Rikkimenemisen ja kasvun, uuden syntymisen ja vanhan hajoamisen päättää kuolema. Onko vasta kuoleman ehdottomuus päätepiste, jossa kaikki on korjattu, tuntuu Maailma on rikki pohtivan. Tämä laulun henkilö ehdottomasti haluaa elää, eikä vaan olla olemassa.

Säröistäkin taivasta katsellen.
Lupia kyselemättä.
Ja vielä kun ehtii.

”Hei!
Kaunis maailma

Älä anna meidän kuolla nuorina.”
Ellips, Maailma on rikki

Suomen musiikkiblogi. Asiaa musiikista ja ihan mistä tahansa.

2 Comments

  1. Kiitosa analyysistä, oikein hyvä!
    Vesalan ja Ellipsin biiseissä on muuten yksi yhteinen tekijä, ne molemmat rikkovat tuon kirjoittamattoman säännön että biisin pitäisi kestää max 3,33 sekuntia jotta se saa radiosoittoa. Hyvä kun rikkovat ja silti soi=) Aikoivat levypomot aikoinaan sorkkia Bohemian Rhapsodyakin vaan eivät taiteilijat antaneet periksi, ei edes tekemään lyhennettyä versiota erikseen.
    Jääräpäisyydellä klassikoksi;D
    Odotan kärsimättömänä koko pitkää, tämä tyyli on nimittäin aika lähellä sydäntä, Ellin suosikit on myös mun puhkikuluttamia.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s