Suomen musiikkiblogin virallinen arvio Valoa -festarin kymmenvuotisjuhlista

Tampereen ja maailman talven ja kevään rajapinnan juhla, Valoa Festival, on kymmenen vuoden ajan ilahduttanut, tuonut uusia tuulia ja ideoita ja kaikki on ollut hyvin. Kymmenes, 7.-9.2.2019 vietetty festari oli kuitenkin kaikilla mittareilla ylivoimaisesti kaikkein onnistunein ikinä. Vaikkei olisi ollut niillä muilla yhdeksällä mukana, muutama selkeä kriteeristö täyttyi siinä määrin, että asia on kiistaton.

Ensinnäkin: paikalle saapui tukuttain silmäätekeviä influencereita ja merkittäviä kulttuurihenkilöitä, näistä tärkeimpinä Suomen musiikkiblogin elitistinen kriitikkoraati. (Tämä on pakko mainita heti alkuun yhtenä tärkeimmistä festarin laatua kohottaneista yksityiskohdista.)

Suomen musiikkiblogi kiinnitti tänä(kin) vuonna erityisesti huomiota kahteen jokaisen itseään festariksi kutsuvan tapahtuman keskeisimpään seikkaan:

1. Tapahtuman visuaalinen ilme ja ns. ”henki”

Jokaisella festarilla on oma, osin etukäteen suunniteltu ja paikan päällä spontaanisti syntyvä tunnelmansa. Etukäteisvaikutelma Valoa X -festarista oli tulvillaan mystistä metsäistä tunnelmaa ja luonnon syvää vihreyttä, tuomiopäivää, elämän kurjuutta sekä erilaista kipuilua sen aspektien kanssa. Kaikesta päätellen maan hipstereimmät, taiteellisimmat, ajankohtaisimmat, vegaanisimmat ja ekologisimmat, okkultismista ja henkimaailman asioista kiinnostuneimmat ihmiset olivat vaeltamassa mestoille ainakin torstaina ja perjantaina, siis muutkin kuin me. Tämä kaikki sai Suomen musiikkiblogin, epäilemättä lukemattomien muiden paikalle tulleiden tavoin, painiskelemaan läpi (muutaman) yön ennen festivaalia suunnattomissa, asuvalintoihin liittyvissä ongelmissa.

Tulisiko asuun nyt liittää esimerkiksi havunoksa uskottavan visuaalisen ilmeen tehostamiseksi sekä kuulumisen merkiksi? Huolestunut katsaus kaupunkikartanoihin sekä Suomen musiikkiblogin Helsingin toimistolla että Tampereen haarakonttorissa paljastivat, että kriitikoiden kaikki viherkasvit olivat menehtyneet talven pimeässä (saattaa myös olla mahdollista, että joku unohti kastella niitä.) Ultimaattisesta urbaaniudestaan tunnetut blogaajat pohtivatkin metsän lumiset olosuhteet sekä suunnattoman etäisyyden itsestään huomioiden, kävisikö hätätilassa esimerkiksi kaupan ruukkusalaatin lehti. Sen voisi ripustaa vaikkapa 20 -lukuhenkiseen otsapantaan, sulkakoristeen sijaan. Lisäksi erityisesti Heini Heikkilän Heinolan ABC -liikennemyymälästä hankkima Nanso -merkkinen musta kaapu herätti kysymyksiä. Kotimaisuudesta huolimatta oli ilmennyt, että se oli valmistettu ”jossain Euroopan maassa.” Mekko jäi lopulta kaappiin eräänlaisena sinne piilotettuna luurankona.

Tämä edellytti toki oivallusta, että festarin henki oli sitten kuitenkin enemmän ”ole just sellainen kuin olet.”

2. Saniteettitilojen kunto sekä tarjoiluastiastot

Kaikesta päätellen ammattilaisbloggaaja Henna Lähtevänojan viimevuotinen erehtymätön kooste tärkeimmistä festariin liittyvistä sisällöistä sekä palaute oli luettu huolellisesti (influencing), sillä teetä tarjoiltiin tänä vuonna lasi-astiasta. Henkilökunta yritti tosin vitsikkäästi ensin tarjoilla pahvimukia (rutinoitunut blogaaja tunnisti tällä kertaa heti, mikä objekti oli kyseessä – edellisvuotisesta koettelemuksesta viisastuneena). Toisen henkilökuntahenkilön ilmaantuminen paikalle sekä muutama epätoivoinen, riutuvalla katseella höystetty hentoääninen anelu saivat kuin saivatkin ihan oikean, lasisen juomalasin ilmaantumaan baaritiskille. (Suomen musiikkiblogin Henna Lähtevänoja ei ollut vieläkään toipunut traumaattisesta teekokemuksesta edellisenä vuonna ja jäi varmuuden vuoksi kotiin festarin kolmantena iltana.)

Mitä saniteettitiloihin tulee, huomattava siisteystilanteen kohennus oli havaittavissa. Harmillisesti seinässä ollut laturin piuhaa esittävä  kuva sekä sen yllä filosofinen ”are you in charge” -teksti oli kuitenkin maalattu umpeen. Onneksi erinäisten keikkojen jälkeen seinään ilmestyi korvaavaa taidetta tussikirjoitelmien muodossa. Ne sisälsivät analyyttisiä huomautuksia ja arvioita ohjemiston sisällöstä, kuten teksti ”Ibe!” ja sydän perässä.

valoa_tee.jpg
Todistusaineisto.

valoa_aamiainen.jpg
Voima -lehdestä voitiin lukea, mitkä muut asiat eivät ole enää pilalla.

Juhlien välissä nautittiin asiaankuuluva aamiainen lukemalla Voima -lehteä Smb:n Tampereen toimipisteessä. Mikä voisikaan olla parempi tapa valmistautua illan bileisiin, kuin lukea maidonharmaassa ja raikkaassa kevätvalossa juttua toisen maailmansodan saksalaisista tuhoamisleireistä ja anteeksiannon retriiteistä niiden raunioilla. Konsepti oli hyvin selkeä: unohda olettamukset, ymmärrä, anna anteeksi.

Oheisilla perusteilla todetaan, että kyseessä oli erittäin onnistunut festivaali. Suomen musiikkiblogi antaa kuusi havupuuta viidestä.

näyttökuva 2019-01-08 kello 13.04.52

Valoa festival on vuonna 2009 perustettu tamperelainen indie -festivaali, jonka toiminnan keskiössä on aina ollut tuore ajattelu, uusien artistien nostaminen ja festari -idean tuominen klubeihin ympäri kaupunkia. Katso kaikki www.valoa.fi

Suomen musiikkiblogi on vuonna 2017 perustettu indie -musamedia. Isoista mediajäteistä, levy-yhtiöistä ja kaupallisesta musiikkimediasta riippumaton, totaalisen tyhjiössä killuva ja sikäli absoluuttisen vapaa ja itsenäinen saitti etsii jatkuvasti tutkailtavaksi musiikkia, joka on tehty sydämestä ja aidosta rakkaudesta musiikkiin ja fiilisten jakamiseen sen avulla.

Toimituskuntamme kirjoittaa kansallisesti ja myös kansainvälisesti erittäin tärkeitä päivityksiä blogiin, kuten esseiksi laajenevia analyysejä ja arvioita ajankohtaisista ilmiöistä, tapahtumista ja artisteista, päivän politiikkaa, taiteen filosofiaa, sivistyssanoja, henkistä valmennusta, elämän ja kuoleman aspekteja, psykologiaa, psykedeliaa, akateemista niuhotusta ja yleistä kulttuurieliitille ominaista yläluokkaisuutta ja paremmuutta suhteessa kaikkeen unohtamatta. Tekstimme ovat tietenkin jo tieteellisesti täysin virheettömiä ja päteviä, sekä arviot musiikin laadusta yksinkertaisesti oikeita.

Tämä anarkistinen, kokeellinen ja avantgardistinen metodimme on ollut murskamenestys.

Ainakin omasta mielestä.

(Ainoana puutteena mainittakoon medianomi, projektipäällikkö Henna Lähtevänojan lähtökohtainen haave kirjoittaa jotakin nakista, mikä ei ole toteutunut vielä tähänkään päivään mennessä. Nakki aiheena saattaa kuitenkin olla teksti, joka odottaa vain oikeaa hetkeään ja sitten lopullisesti räjäyttää pankin.)

Join us again w/
Suomen musiikkiblogi. Asiaa musiikista ja ihan mistä tahansa.

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s