HÄMÄRÄn debyyttisingle Ukkonen on raikas, moderni ja tyly vastaus elektropopin puutostilaan Suomessa

”Kuten tiedämme, pimeys ei saavu heti Auringon laskettua, vaan välissä on hämärä, joka hiljalleen hiipuu pimeydeksi.”
Lähde: Ursa

 

Tiedättehän. Se täydellisen hiljainen, ahdistava ja puristava hetki, kun taivas on mustien pilvien peitossa ja ilma seisoo pahaenteisen odottavana, juuri hetki ennen kuin alkaa välähdellä, jyristä ja sataa. Pimeän ja valon rajalla on mahdollista saavuttaa jonkunlainen pyhyyttä henkivä transformaation hetki. Käärme luo nahkansa, sikiö liukuu maailmaan kalvoisena, munankuori särähtää rikki, peruskallio halkeaa, tuuli repii kuolevat lehdet maahan, ne maatuvat ja tuoksuu väkevä syksy. Ukkonen räjäyttää taivaanrannan ja levollinen hetki on ohi, etkä ehdi tai voi tehdä sille mitään. HÄMÄRÄ onnistuu tavoittamaan debyyttisinkullaan Ukkonen tuota magiaa. Se on tyylikäs, suomalainen, ja erittäin moderni.

Se kaikki rikottu/avautuu
Tuut huomaamaan
En pistä vastaan/enää
Nakkaa sitten vaikka menemään
En pistä vastaan/enää

Kyseessä on tyly ja raikas vastaus elektropopin puutostilaan Suomessa. HÄMÄRÄ on kaksihenkinen symbioosi, jonka muodostavat Nina Niskala, laulaja, sanoittaja ja säveltäjä (Kokkola), sekä Ville Eriksson, säveltäjä ja tuottaja (Rauma).

”Vaikka uusia suomenkielisiä elektropop-kokoonpanoja onkin kourallinen, koemme että skenessä on aukko meidän tyylille,” kertoo Ville Eriksson. ”Aloitimme yhteistyön 2014 ja olemme tehneet melankolista elektronista musiikkia englanniksi nimellä SURINA (myöhemmin SVRINA).” HÄMÄRÄ sai alkunsa halusta tehdä musiikkia omalla äidinkielellä. Luonnollisesti kielen vaihtuessa nimikin vaihtui.

Samalla HÄMÄRÄ halusi uudistua myös musiikillisesti ja soundillisesti. Ville Eriksson kertoo sanoituksellisia ja musiikillisia innoittajia olevan paljon, kuten Vesta, Paperi T, Vesala ja Ruusut. Myös Ruusujen lähtökohta on ollut kansainvälisen tason elektropop ja halu tehdä suomeksi englannin sijaan. Tuoretta ja ihanaa versoo siis kentällä.

HÄMÄRÄ tuntuu silti ensisilmäykseltä olevan jatkumoa suomalaiseen synkkyyden perinteeseen, joka sisältää rikkoutumista, märkiä peltoja, synkeitä pilvitaivaita, kurkiauroja, raakoja tunteita ja raskaita kajalvetoja surumielisissä silmissä. Musiikkivideosta nousee välittömästi mieleen sekä 80 -luvun lopun punk, Dingo että Tuukka Temosen ohjaama Apulannan Käännä se pois, missä hajoaminen, tuska ja sen väistämättömyys näytetään raakana ja tylynä märällä ja mädäntyvällä pellolla. Rikkomisen, luonnon talveksi kuoleman, muutoksen vääjämättömyyden ja ehkä hyvien aikeiden kontrastina ollaan pukeuduttu valkoiseen, mutta tahraudutaan mutaan. ”Tee niin niinkuin eilenkin/Hahmotellaan säännöt, jotka särkyy kuitenkin/Tiedän, että tiedät sen uuden totuuden/Käännä se pois/Onnelliset tunnit alkaa viimein väsyttää/Käännä se pois”. Viesti on vahva. Tällaista tämä on, ja näin tämä, saatana, menee.

Näyttökuva 2018-08-22 kello 10.27.27.png
”Tulen synty on taivosesta, vuoresta vein sikiö, mullasta minun sukuni.” Tommi Nordgrenin kirpeässä, naturalistisessa maalauksessa totuus on enemmän kuin kauneus.

Mutta HÄMÄRÄn Ukkonen on kuitenkin enemmän, uutta ja tuoretta. Kaiken tulemista ulos ja sisään. Irti päästämisen kauhua. Ja antautumista, joka on jotenkin kaunista. Muutoksen vääjämättömyys, kuin ukkosen väistämättömyys, tuhon ja kärsimyksen kuuluminen kokonaisen ja merkityksen kokemukseen nousevat pinnalle.

En mä tiennytkään että kohta räjähtää
Ja sieltä saapuu toi ukkonen
Jos oisin voinut kaiken tän välttää
Niin mielelläni oisin niin tehnyt sen.

Ukkonen kuvastaa tunteiden kuohuntaa, mutta meille soiden, korpien, suoneniskennän ja karujen olojen synnyttämille suomalaisille sillä on syvempikin merkitys. Ukko eli Ukko ylijumala on suomalaisten ja karjalaisten muinainen sään ja sadon sekä ukkosen jumala. Väkevä, vahva, purkautuva, karjuva, pelkkää voimaa ja elämän sateen muodossa tuova. Ukkonen oli hyvä voima. Se oli voima. Vanhassa loitsussa Ukon siniviitan viimat ovat yksinäisen ympärillä avuksi.

”Annas Ukko, ummertasi,
siniviitta viimojasi,
miehen ainoan avuksi,
yksinäisen ympärille.
Pui, Ukko tulista riihtä,
säkeniä säykytteli,
tuli tuiski ikkunoista,
säkenet ovessa säykky.”

Näyttökuva 2018-08-22 kello 11.10.16.png
Ukkoslintu, Kokko. Akseli-Gallen Kallela.

 

Salamoita ja halkeavia kiviä syöksevä jumalolento, jota pelättiin, loitsuilla ja kansanrunoilla pyydettiin avuksi, liittyy muuten paitsi loitsunnan ja runonlaulannan perinteeseen, myös Perkele -sanan alkuperään. Latviaksi se on Perkons ja liettuaksi Perkunans. Ukkonen, tulen syntysanat ovat myös myyttinen uuden syntymisen metafora, jota selitetään Kalevalassa.

Ja perkeleellinen on myös HÄMÄRÄn Ukkonen. Mielen myrsky on tulossa, eikä sitä voi estää, vaikka kappale kyseleekin, voiko ukkonen kääntyä. Ei voi. HÄMÄRÄN ote on huomattavan raikas ja ajankohtainen. Viileä, tyly, tyylikäs. Siinä on voimaa ja juurevuutta, joka varioi ja uudistaa kyistä ja kivistä maata, josta on syntynyt – ja luo jotain kokonaan uutta. Samaan aikaan se onnistuu olemaan hauras, herkkä, tunteellinen ja kaunis.

Ukkonen sai ensisoittonsa YleX:n Uuden musiikin vaihtoehto -ohjelmassa kuluneen viikon maanantaina. Tyylikäs, triphop -vaikuitteinen sinkku on julkaistu Spotifyssä ja muissa palveluissa tänään keskiviikkona 22.8.2018.

Suomen musiikkiblogi. Asiaa musiikista ja ihan mistä tahansa.

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s