Tamperelaiset on kyltymätöntä sakkia. Tai aikaansaavaa. Ei niille kuiteskaan ainakaan mitkään yhdet hoppifestarit vuodessa riitä. VALOA -festarit valaisee keväisesti elämää, joka muuten olisi synkkää ja ikävää.
Kulttuuritädin pipari ja tee meinasivat mennä järkytyksestä väärään kurkkuun, kun hän luki interwebsistä, että myös Ruudolf tulee Valoa -festivaaliin esiintymään. Ruudolf, tuo sydämen sulaksi suklaaksi sulattava, kaikkien supermiesten, hyväsydämisten pahojen poikien ja raitistuneiden lähiömachojen esi-isä, suomalaisen hiphopin suomenmestarillinen tyylikyyden esi-isä, jalokivien ripottelija, ihmishieroglyfi, master of all that is to be mastered. Nyt mamma joutuu kaivamaan pölyttyneet festarinessut esiin ja lähtemään jälleen tuohon paheiden pyhättöön, mansesterhattanin sykkiville kujille, mordorin mekkaan Tampereelle, koska riivaushommat odottaa.
Hyvästi, viaton Helsinki.
Seuraa tunnustuksellinen, tunteita tihkuva fanipostaus. Koska Ruudolf on niin läpeensä itsetuntoinen, että pystyy tekemään itsestään pilkkaa, ja niin läpeensä älykäs, että ironia on riisunut kulttuuritädin kaikista niuhotus- ja paheksunta -aseista jo vuonna 2012, en tässä kirjoittaessa aio myöskään harrastaa minkäänlaista coolina olemista.
Kaikki on radion syytä. YLEX -nuorisomusiikkikanava alkoi soittaa koiran vuonna 2012 lakkaamatta Amerikankotka liitää -kappaletta. Itsellä oli alla lumisia maanteitä ja loskaa halveksiva, vastahankittu vuoden 2000 Volvo V70, joka oli vain vähän ruosteessa liepeistä, eikä sisältänyt turhaa digiteknologiaa, vaan kontti oli täynnä raakaa tulivoimaa. Sen basso rumisi pellin alla niin isosti, et puhuin siitä monikos. (Kyllä, siinä oli myös karvanoppa, jonka hankin Juvan ABC -liikennemyymälästä asiakasetukortilla.)
”Työnnetään, halutteekste työntää täs näin.”
”Palmut huojuu ja kromi kiiltää. Amerikankotka liitää. O-oo-o-o-o-oo.”
Se oli menoa. Lumisen, valoisan ja huvittuneen kevättalven aikana elämääni asettui pysyvästi Ruudolfin tuotanto, bassoradio, koko hiphopskene, ja kaikenlainen itsehyväksyntä ja hihittely. Vakavammin otettavien henkilöiden (omat ystävät) mielestä tämä musiikki oli vaan ”aivan naurettavaa.” Merkitsevien ja osittain huolestuneiden katseiden alaisena otin selville missä Ruudolf on keikalla. EN KUITENKAAN KOSKAAN PÄÄSSYT SINNE ASTI.
Yritin selittää, etten voinut tälle mitään. Perustelin. Hymyilin pölvästiä ja onnellista hymyä. Näytin videota ja näitä lyriikoita. Kuuntele nyt!
”Aa mä otan mikä on mun, Ruudolf mr. Universum
Jea mä otan mikä on mun, pylly vasten pyllyä pumpum
Oojea mä ootan mikä on mun Ruudolf mr. Universum
Mä otan mikä on mun, sä voit laulaa mun kaa niinku bumtsi bum”
Siis miten kukaan voi vastustaa tällaista? Ja eikö tämä pidä nähdä: ”Jonku ois pitäny ikuistaa sun naama/ ku sä näit nää mannerlaatat /Ne on nii isot ettei ne mahu sun telkkariisi / ellei sul oo widescreenii / Onneks kuva puhuu enemmä ku tuhat sanaa / kato mua mama mä oon yhen miehen sightseeing /Jos haluut tutustua kato sanakirjast M
niinku megamaskuliininen siin on mun kuva.”
Kaverini ei sanonut mitään, mutta heitti vastauksena Antti Holmat ennen kuin Antti Holma oli Antti Holma.
Tilanne paheni. Hihittelin töissä vakavasti otettavana tärkeänä ammattihenkilönä ainakin kolme kertaa työajalla ja salaa (kyllä) nappikuulokkeet korvilla Mammat riivaa -biisin videolle. Kuuntelin Jalokivii tiputtelen -biisiä autossa, kotona, junassa, kaupassa, ja luentosalissa.
Otin selvää Rudyn stoorista. Päihteitä käyttänyt, yh-äidin poika, jonka amerikkalais-meksikolainen isä lähti jenkkeihin pojan ollessa 10 -vuotias, uskoon tullut ja raitistunut. Ensimmäinen rap -kasetti on saapunut 11 -vuotiaan Rudyn matkalaukussa suoraan Yhdysvalloista Suomen Itäkeskukseen. Rapin SM -voitto herahti vuosina 2001 ja 2005. Suomirapin, monspin, bassoradion, ja monen muun artistin vieriminen valtavirran tietoisuuteen on osa Ruudolfin elämäntyötä.
Vuodet vierivät, Karri Koirasta tuli meinstriimiä ja Ruudolfin Lihamyrsky alkoi puskea uutta nuorta polvea esiin. Kaikki mihin hän koskee, on yhä marinoitua jollain maagisella; verbaalisella ylivoimalla, älyllä, itseironialla, kivulla, joka on suuren sydämen sisällä, rehellisyydellä, aitoudella ja auki olemisella.
Kuuntele tämä. Siinä itketään oikeasti. Et pelkästään sinä.
Älä missaa tätä. Nyt livenä valoa -festarilla.
▼▲◣◑▲ // VALOA FESTIVAL 2018 // 16.-17.2.2018
Pakkahuone, Klubi, Olympia-kortteli & O’Connell’s
Liput: www.lippu.fi/valoafestival2018 tai www.tiketti.fi/valoafestival
K18 #valoafestival #valoa18
PERJANTAI 16.2.
TULLIKAMARI (Pakkahuone + Klubi)
AK, Gettomasa, Kube & Eevil Stöö, Laineen Kasperi, Ruudolf, $now, Sturla Atlas & 101 Boyz (ISL), Woodie Smalls (BEL)
OLYMPIA-KORTTELI
Rättö & Lehtisalo, Mara Balls (Duo)
O’CONNELL’S
Valhe
LAUANTAI 17.2.
TULLIKAMARI (Pakkahuone + Klubi)
Elias Gould, Gasellit, Karri Koira, Lake Jons, Rico Tubbs, Vesta, Ville Leinonen & Futureiman
OLYMPIA-KORTTELI
Pää Kii, Huora, Seksihullut, Pystyyn Kuolleet Hipit
O’CONNELL’S
M
Tarkemmat aikataulut julkaistaan tammi-helmikuun vaihteessa. Lisätiedot: www.valoafestival.fi
www.fb.com/valoafestival – www.instagram.com/valoafestival –www.twitter.com/valoafestival
