Eka mä gräbbään mun bägin

On synkkä ja myrskyisä, eikun umpipimeä ilta. Yksitoikkoinen moottoritie valaistuu nihkeästi auton kellertävässä valonkajossa. Auto humisee. Kilometrit taittuvat. Vastaantulijoiden valot häikäisevät. Kuolema väijyy pusikoiden hirvien ja ohitettavien rekkojen muodossa hetkenä minä hyvänsä. Metsä on muuttunut synkeäksi hautausmaaksi, missä pahat henget väijyvät yksinäistä autoilijaa ja puhaltavat jäätävää huurua taivaalle. Ketään ei ole missään, maailma on täynnä vääryyttä, kaksinaismoraalia ja kärsiviä lapsia.

Näihin tunnelmiin eräänä marraskuisena iltapäivänä sattui auton radiosta soimaan tilannetta syventävä kappale. Sielu sykähti valtaisaan bensansiniseen, synkeään liekkiin. Nuorisoradioasema Ylex soitti radiosta pimeyden valtatie viiden yksinäiselle ritarittarelle viikon tehonsa, Cledoksen Bägin.

Näyttökuva 2017-11-28 kello 14.37.53
Peräkontissa ei saa matkustaa. Huom. T. Ope

Cledos on 18 -vuotias itä-helsinkiläinen lukiolainen, raitis rap -lupaus, joka pesee jatkuvasti hampaita. Hän on tehnyt Robinit. Ensimmäinen youtube -biisi johti sainaukseen JVG:n levy-yhtiölle, PME:lle. Hän on esiintynyt Denzel Curryn lämppärinä, Flow -festareilla ja vaikka missä. Nyt Alo EP on julki, ja se kantautui korviini soveliaassa hetkessä. Myös erittäin hyvä radiostereoäänentoistojärjestelmä auttoi rumisevine bassoineen lähtemättömän vaikutuksen syntymisessä.

Epävireinen meininki. Omituisesti nousevat ja laskevat sävellajit. Käsittämätön, rytmillä nerokkaasti leikkivä teksti. Uuden, nousevan sukupolven jo varsin taidokkaasti, suomirapin entisten mammuttien ”perinteeseen” viittaavasti varioitu taito räpätä. Näistä elementeistä syntyy fressi, erottuva ja jo vähän kulahtaneeseen, itseään toistavaan suomirap -mainstriimiin kaivattua toivoa ja eloa tuova, ihana, synkeydellä mässäävä setti. Hän todella remontoi skenee, uudistaa ja täyteläistää raikkaasti Kuben luoman purppuravyöhykkeen.

Näyttökuva 2017-11-28 kello 14.38.47
Purppuravyö sijaitsee viitan alla.

 

Laahaavaa, depressiivistä menoa. Erittäin synkkää ja syksyyn soveltuvaa. Kaikki eivät tykkää, vaikka se on muotia. Olen soittanut nyt kappaletta erilaisille kohdeyleisölle. Neljääkymmentä lähestyvä kohdeyleisö pääsääntöisesti ei ole ollut innoissaan.

”Tässä ei oo mitään järkee”.  – Mies, 40.
(Tasot on meil erisuuruset)
”Se on niin nuori, ettei se tajua.”  – Kulttuuripena, 40.
(Ja lahkeet su housuissa kuraset)
”Sut heitetään ulos sen keikalta.” – Mies, 40.
(Ay, ay, ay eka mä gräbbään mun bägi)

Edes rakas co-bloggaaja ei jaksanut kuunnella sitä loppuun.

”En oo kauheen innoissani tästä laahaavasta ankeushopista, jota kaikki nyt tekee.”
– Superbööna, 35. *selailee kännykkää ylimielisenä*
(Ay, meitsi vaa flippaa nää äijät)

Päätin uhriutua ja vetäytyä autooni jyskyttämään bassokajaria ovi kiinni. YKSIN. Huristelen sillä ympäri pimeitä moottoriteitä ja synkeydyn. Eka mä kumminkin gräbbään mun bägin. Merry Christmas.

Näyttökuva 2017-11-28 kello 14.38.16
Jepsis.

 

Suomen musiikiblogi. Asiaa musiikista ja ihan mistä tahansa.

 

 

 

3 Comments

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s